KAIKU – Määritä nollataso

Kun veneeseen asennetaan kaiku, sen anturi sijoitetaan tavallisesti vesilinjan ja kölin välille.

Tämä merkitsee, että vakioasetuksilla kaiku näyttää veden syvyyttä anturista pohjaan. Moni ei edes tiedä, kuinka paljon pinnan alapuolella anturi sijaitsee. Tai kuinka paljon vene ulottuu vielä anturin alapuolelle. Matalissa vesissä tämä tieto on oleellinen.

Kaiun voi määritellä näyttämään veden syvyys pinnasta pohjaan. Vene saa pohjakosketuksen silloin, kun kaiku näyttää veneen syväystä.

Toinen tapa on säätää kaiun nollataso veneen alimman pisteen tasolle, jolloin kaiku näyttää veneen alla olevan syvyyden. Tässä tapauksessa pohjakosketus tulee lukemassa 0.

Kumpikaan tapa ei ole oikea tai väärä, mutta kipparin tulee tietää, kumpi on käytössä. Suositeltavampaa on käyttää veden syvyyttä, koska sen avulla on helpompi laskea esimerkiksi tarvittava ankkuriköyden pituus.
Kaiun kalibrointi tarkoittaa anturin lukeman korjausta siten, että luotain näyttää veden syvyyttä joko pinnasta tai kölin alta.

 

Mitä syvyyttä kaikusi näyttää? Säädä kaikuun sopiva ero, jotta se näyttää joko veden syvyyden tai syvyyden kölin alla.

 

Näin se tehdään >

Kaikuluotaimen kalibrointi

 

LOKI – Korjaa virhe

Mekaanisen lokin lukema voi olla virheellinen monestakin syystä. Anturiin voi kertyä levää ja kasvillisuutta tai se voi jumiutua eliönestomaalista. Ja vaikka rulla pyörisi, se saattaa olla tarkka ainoastaan tietyllä nopeusalueella.

Pidä anturin rulla puhtaana kasvustosta ja maalista. Älä maalaa rullaa keväällä, irrota anturi säännöllisesti ja puhdista se.

Anturin voi hyvin puhdistaa kesken kautta. Sen irrottaminen vesillä ei ole temppu eikä mikään, sillä useimmissa läpivienneissä on läppä, joka sulkeutuu heti kun anturi on irrotettu.

Ja vaikkei läppää olisikaan, kämmen reiän päällä tai tappi reiässä riittää. Pahimmillaan anturin irrottamisen tai kiinnittämisen yhteydessä tulee vettä litra tai pari.

Plaanaavan veneen omistaja voi kalibroida lokin joko matkanopeudelle, jolla ajetaan eniten, tai uppoumanopeudelle, josta on enemmän hyötyä nopeusrajoitusalueilla. Silloin pitää hyväksyä, että matkanopeudella sen tarkkuus ei välttämättä riitä navigointitarkoituksiin.

Loki on helpointa kalibroida gps:n ilmoittaman maanopeuden mukaan. Tee tämä tyynessä ja virtaamattomassa vedessä.
Toinen tapa on ajaa veneellä jokin tunnettu etäisyys ja ottaa siitä aika. Voit ajaa esimerkiksi linjataulujen risteämäkohtien välistiä suoraa.

Menetelmä on varsin tarkka, jos suoran alku- ja loppupään kuvitelluilla jatkeilla on tilaa sen verran, että koko linja voidaan ajaa vakionopeutta ja -kurssia.

Otetaan esimerkiksi tasan 1,5 meripeninkulman mittainen suora, joka taittuu matkavauhdilla 4 minuutissa ja 40 sekunnissa. Ensin tämä muutetaan sekunneiksi (4 x 60 s + 40 s = 280 s), ja sen jälkeen tunneiksi jakamalla sekunnit tunnin sekuntimäärällä 3600:lla. Ajaksi saadaan 0,078 tuntia.

Sen jälkeen kuljettu matka meripeninkulmissa jaetaan siihen käytetyllä ajalla tunneissa, mistä saadaan nopeus solmuissa. Siis 1,5 mpk / 0,078 h = 19,2 solmua.

Kalibroinnin aikana loki näytti 18 solmua, joten se piti korjata kalibrointinäytössä lukemaksi 19,2. Nyt loki näyttää tarkkaa nopeutta matkavauhdilla.

Joihinkin mittarisarjoihin, kuten tässä esimerkissä käytettyyn Raymarine ST60:een, on ohjelmoitu älykkäitä kalibrointitoimintoja. Tavallisesti niihin pitää syöttää joitakin perustietoja. Sen jälkeen veneellä ajetaan ennalta mitattu etäisyys kerran tai pari, ja mittarille kerrotaan muutamilla napin painalluksilla suorituksen eteneminen. Tämän jälkeen laite osaa itse laskea tarvittavan korjausmäärän.

 

NÄIN SE TEHDÄÄN >

Lokin kalibrointi