Haminasta 12 meripeninkulmaa kaakkoon sijaitsevan Tammion eheää kyläkokonaisuutta selittää se, että muutamassa talossa asutaan edelleen ympärivuotisesti ja kesä tuo saareen sukupolvesta toiseen saarelaisten jälkeläisiä kesänviettoon. Juuri näille perheille kiitos hienosti säilyneestä kyläyhteisöstä.
Tammiolla on ollut kaksi merkittävää roolia historiassaan. Asutusta on ollut jo 1300-luvulla sen toimiessaan Viipurin linnan vartiosaarena osana merkinantoketjua. Vaaran merkiksi sytytettiin nuotio viestiksi seuraavaan saareen. Tammion kylä autioitui 1500-luvun loppupuolella Venäjän vihan pidon tuhotessa rannikon kyliä.
Uudelleen saarelle muutettiin 1630-luvulta lähtien. Suomi kuului silloin Ruotsin kruunun alaisuuteen, ja saarelaiset maksoivat vuokraa kalavesistä kruunulle muun muassa luotsaamalla ja rahtaamalla tavaraa ja kiveä. Saaren asukasluku 1900-luvun alkaessa oli jo 250. Koulu saarelle oli rakennettu 1890-luvulla ja kyläläisten seuratalo valmistui vuosisadan vaihduttua 1900-luvun alussa. Kalastus ja hylkeenpyynti olivat saarelaisten pääelinkeinoja.
Suomenlahden saaristokylistä tehtiin Viroon 700 vuoden ajan ehdottomaan luottamukseen perustuvaa seprakauppaa. Näin myös Tammiosta. Siinä oma ylimääräinen vaihdettiin toisen ylimääräiseen. Tammiolaisten suolasilakalla saatiin Viron puolelta viljaa. Nykyaikainen winwin-tilanne.
Veneilijän Tammio
Kylä ja satama sijaitsevat saaren luoteiskulmassa. Sataman johtavan väylän syväys on kolme metriä. Saarelaisilla on omat laiturinsa Itäiselle Suomenlahdelle ominaisesti, loivasti mereen laskevalla kalliorannalla suoraan vastapäätä satamaan tultaessa. Vierailijoita varten on sisään ajettaessa vasemmalla, aallonmurtajan puolella omat paikkansa. Kiinnittymiseen on valmiina 6 peräpoijupaikkaa. Vieraspaikkojen lisäksi aallonmurtajan suojassa on myös vuoroveneen laituripaikka (liikennöi kesä-elokuussa).
Tammio on oiva päiväretkikohde. Satama on toki suojainen myös yöpymistä varten, mutta veneilijän on hyväksyttävä silloin lähes luonnonsatamaolosuhteet. Kohde ei tarjoa laiturin lisäksi juurikaan muita palveluita. Varsinaista vierasvenepaikkamaksua ei ole, mutta rannan puoleisessa katoksessa on lipas, johon voi jättää omantunnon mukaisen kiitoksen laituripaikasta.
Tammion valtti on maisema ja idylli
Se, mitä saari tarjoaa, on ainutlaatuinen saaristokylän tunnelma. Näin Museovirastonkin mielestä sen todetessa Tammion olevan valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue.
Syreenikujilla käyskennellessä aika pysähtyy hyvällä tavalla rauhoittavasti. Hieman hymyilyttää kujien katukilvet, onhan Tammio Haminan kaupunginosa. Sieltä täältä kuuluu kesäasukkaiden arjen ääniä, mutta siitä on kiire pois. Keltamultaiset talot ovat saarelle tyypillisiä, vanhimmat niistä yli 200 vuotta vanhoja.
Ennen kuin huomaakaan on saapunut sisemmälle ja edessä kohoaa Saaripirtti ja Tammion oma, kalamajaan pystytetty kotiseutumuseo. Hyvällä tuurilla paikalla on myös opas, varsinkin jos saavuit vuoroveneellä. Muina aikoina voi museon aukioloaikoja kysyä numerosta 040 735 7731. Saaripirtillä on kesäisin taidenäyttelyitä ja kirpputori.
Saarelle ei ole vedetty sähkölinjoja, vaan tarvittava tuotetaan aurinkopaneeleilla ja aggregaateilla. Vesi saadaan omasta tai naapurin kaivosta. Mutta nettiyhteys toimii hyvin.
Tammiosta on lyhyt matka myös muihin retkisatamiin kuten Ulko-Tammioon, Nuokkoihin tai Majasaareen, jotka ovat veneilijän näkökulmasta paremmin varusteltuja.
Tammio on Itäisen Suomenlahden parhaiten säilynyt kyläkokonaisuus. Jos omalla veneellä käynti ei sovi reittisuunnitelmaan, voi oman veneen jättää Kotkan vierassatamaan ja matkata Tammioon vuoroveneellä. Niin tai näin, Tammioon tutustumista ei kannata jättää väliin.
