Ylivoimaisesti yleisin huviveneilyonnettomuustyyppi on veneen kaatuminen tai kallistuminen ja yleisin kuolemansyy hukkuminen. Viime vuonna veneestä hukkui 31 tapaturman yhteydessä 32 henkilöä. Viidessätoista tapauksessa onnettomuuden syynä tai osatekijänä oli alkoholi.
Kaikista 37:stä viime vuonna veneilyonnettomuudessa kuolleesta miehestä 26 oli yli ja 11 alle 55-vuotiaita. Onnettomuuksista 27 tapahtui Suomen sisävesialueilla ja kymmenen merialueilla. Valtaosa kuolemista olisi voitu välttää pelastusliivejä käyttämällä. 32 hukkuneesta 23:lla ei ollut pelastusliivejä puettuna tai liivit olivat väärin puettu tai epäkuntoiset.
Onnettomuustutkintakeskuksen viime vuoden hukkumisraportin mukaan veneestä hukkuneista 21:llä oli käytössä soutuvene tai hyvin pieni moottorivene. Näistä 11 oli kalastamassa suippuperäisellä soutuveneellä. Kolmessa tapauksessa oltiin liikkeellä kanootilla tai kajakilla, kahdessa vesijetillä ja viidessä suuremmalla moottoriveneellä, joita raporttia kuvailee ”isoksi vanhaksi huviveneeksi”, ”pieneksi perämoottoriveneeksi”, ”lasikuidutetuksi avoveneeksi”, 75 hv pulpettiveneeksi” ja ”isohkolla moottorilla varustetuksi 6-metriseksi avoveneeksi”. Viidestä varsinaisesta moottoriveneonnettomuudesta kahdessa hukuttiin kotirantaan – tukevassa humalassa.
Hukkumisonnettomuuksien tutkinnan perusteella Onnettomuustutkintakeskus suosittaa hukkumiskuolemien vähentämiseksi muun muassa Oikeusministeriötä tiukentamaan vesillä liikkumisen promillerajoja ja saattamaan ne koskemaan myös soutuveneitä, Sisäministeriötä tehostamaan vesiliikenteen valvontaa sisävesillä ja pienillä järvillä sekä Liikenne- ja viestintäminiteriöä yhdessä Liikenteen turvallisuusviraston kanssa kehittämään keinoja, joilla pelastusliivien ja kelluntapukineiden käyttö saataisiin oleellisesti lisääntymään erityisesti pienillä veneillä liikuttaessa.
Kahden ensimmäisen suosituksen osalta ministeriöt ovat ilmoittaneet, ettei niitä toteuteta. Kolmas suositus on kirjattu toteutetuksi.
Lisätietoja:
