Hankkeen tavoitteena on kehittää Suomen lounaisrannikolle merituulivoimapuisto, jonka nimellisteho on vähintään 1 300 megawattia. Merituulivoimapuisto on toteutuessaan miljardiluokan investointi. Korsnäsin edustalle kaavaillun hankkeen takana on Metsähallitus. Korsnäsin kunta hyväksyi merituulivoiman kaavoitusaloitteen syksyllä 2020.
Merimaisema muuttuu
Vaikka merituulivoimaloiden yhdistäminen ympäröivään yhteiskuntaan ja luontoon voidaan nähdä olevan helpompaa kuin vastaavissa maatuulivoimahankkeissa, kuullaan tässäkin hankkeessa myös asukkaiden mielipiteitä. Merituulivoimaloiden näkyvin vaikutus yhteiskuntaan on merimaiseman muuttuminen. Ensimmäinen kansalaistapaaminen on tarkoitus järjestää joulukuun alussa.
Metsähallitus tuo hankkeen esille myös avaamalla toimiston Korsnäsiin, kunnantalon läheisyyteen. Toimistosta tulee sekä hankkeen esittelytila että tukikohta hankkeessa työskenteleville henkilöille.
– Toimistolle haetaan parhaillaan kaksikielistä projektiasiantuntijaa, joka olisi merituulivoimasta kiinnostuneiden tavattavissa viikoittain. Toimisto on käytettävissä kaikissa merituulivoimaan liittyvissä kysymyksissä ja hankkeen käytännön järjestelyissä, Metsähallituksen tuulivoimapäällikkö Otto Swanljung kertoo.
Merituulivoimahankkeen toteutuminen edellyttää lukuisia lupaprosesseja, joiden kuluessa hankkeen vaikutuksia arvioidaan monesta näkökulmasta. Tavoitteena on sovittaa yhteen niin yhteisön kuin ympäristönkin vaatimukset.
Monivuotisessa projektissa pyritään ottamaan huomioon myös tuulivoimatekniikan nopea kehittyminen.
– Tekniikka kehittyy jatkuvasti ja mahdollistaa isommat turbiinit syvemmillä vesialueilla. Syvemmällä pohjakasvusto ja eliöstö harvenevat, joten vaikutukset ympäristöön jäävät pienemmiksi, Swanljung jatkaa.
Ympäristö huomioiden
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) käynnistyy ensi keväänä. Siihen kuuluvat paikallisten sidosryhmätilaisuuksien lisäksi monipuoliset luontoselvitykset.
Jo aiemmin hankealue siirrettiin ulommas merelle, kauemmas maakuntakaavaan merkityltä tuulivoima-alueelta. Muutos oli tärkeä lintujen muuttoreittien kannalta, matalien vesien koskemattomien riuttojen säilyttämiseksi ja UNESCO:n maailmanperintöalueen maisemallisten arvojen vuoksi.
Linnustoselvitysten alustavien havaintojen perusteella lintujen päämuuttoreitit eivät osu uudelle hankealueelle, vaan ne kulkevat lähempänä rannikkoa. Myös lepäileviä lintuja havainnoitiin alueella vähän.
Metsähallitus kartoitti jo viime kesänä silakan kutualueilta. Työtä täydennettiin kalastajakyselyillä, jotta kalojen liikkeistä saataisiin mahdollisimman monipuolinen kuva.
