Lajin latinankielinen nimi on Nippoleucon hinumensis, ja se on alunperin kotoisin Tyynenmeren alueelta.
Kuuppaäyriäiset löysi Kymijoen vesi- ja ympäristö ry:n tutkija Marja Anttila-Huhtinen. Tarkempi lajinmääritys tapahtui Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE).
Itämerellä lajia on havaittu aiemmin vain Saksan pohjoisrannikolla, mistä löytyi muutamia naaraita vuonna 2019. Saksan havainnot olivat samalla ensimmäiset koko Euroopassa. Laji on runsastunut Saksassa merkittävästi parissa vuodessa.
On vielä liian aikaista sanoa, kuinka vieraslaji on päätynyt Suomeen.
– Suomen rannikolta on nyt tavattu Nippoleucon hinumensis -lajista sekä koiraita että naaraita. Todennäköisesti laji myös lisääntyy Itämeressä, sillä osalla löydetyistä naaraista oli munia. Voi olla, että Suomen kanta on levinnyt muualta Itämereltä. Tai sitten se on tullut meille laivojen mukana kauempaa, kuten moni muukin vieraslaji, arvioi lajin määrittänyt tutkija Katriina Könönen SYKEstä.
Tieteelle Nippoleucon hinumensis kuvattiin ensimmäisen kerran Uuden Seelannin vesiltä. Sen jälkeen lajin tiedetään levinneen Pohjois-Amerikan murtovesilahdille 1970-luvulla. Laji suosii murtovettä, joten Suomenkin vähäsuolaiset rannikkovedet sopivat sille hyvin.
Porvoon edustalla uutta kuuppaäyriäislajia on ollut paljon, yli 300 yksilöä neliömetriä kohden. Sen vaikutuksista uudelle ympäristölleen tiedetään vielä toistaiseksi hyvin vähän.
– Emme vielä tiedä, onko tästä vieraslajista haittaa alkuperäislajeille, sillä sitä ei ole tutkittu. Viime vuosina Itämerellä on havaittu useita uusia vieraslajeja. Suomen vesiltä tehtiin kesällä toinenkin uusi lajilöytö. Meksikonlahdelta kotoisin olevia Rangia cuneata -simpukoita löytyi ensi kertaa monesta paikasta etelä- ja lounaisrannikolla, kertoo Itämeren vieraslajiseurannasta vastaava tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi SYKEstä.
Edellisen kerran Suomen vesiltä löytyi uusi äyriäislaji vuonna 2016. Se tunnistettiin muutamia vuosia myöhemmin saksisiiraksi Sinelobus vanhaareni, ja sittemmin laji on levinnyt pitkin rannikkoa. Molemmat lajit ovat hyvin pienikokoisia, enintään 5 millimetrin pituisia.
