Valtameripurjehduksessa liikutaan uhanalaisella leikkikentällä. Merenkävijät todistavat matkoillaan ihmistekojen seurauksia monin tavoin. Imoca-yhteisö toimii aktiivisesti saadakseen merten kuormitusta vähenemään ja tietoisuutta ympäristövaikutuksista leviämään. Kippareita käytetään levittämään tärkeää tietoa suurille yleisöille.
– Kotimereni Itämeri on hieno, mutta vaativa vesialue monella tapaa. Se on myös käytännönläheinen esimerkki siitä, kuinka yhdellä merialueella on saatu asioita aikaiseksi. Haluan olla mukana levittämässä tietoa kertyneistä opeista ja kehitetyistä innovaatioista isommillekin vesille ja ekspertiksi tähän on lähtenyt John Nurmisen Säätiö, kertoo Ari Huusela sunnuntaina starttaavan seuraavan Atlantin ylitys kilpailunsa Transat Jacques Vabren kisakylästä Le Havresta.
Itämeren yksi vakavimmista ympäristöongelmista on rehevöityminen, joka johtuu meren liian suuresta fosfori- ja typpikuormituksesta. Itämeren alueella on onnistuttu vähentämään maalta mereen valuvia fosforipäästöjä yli 50 % ja typpipäästöjä yli 40 % 1980-luvun alun huipputasoista. Suomenlahdella leville käyttökelpoista fosforia on onnistuttu vähentämään jopa 75 % vain 10 vuodessa.
– Nämä saavutukset ovat eräänlainen mertensuojelun maailmanennätys. Itämeri voi olla esimerkkinä tehokkaista ja hyvin kohdennetuista päästöjen vähentämistoimista. Kotimeremme on yksi maailman tutkituimmista meristä – alueella on tehty korkeatasoista merentutkimusta jo yli 100 vuotta. Siksi meren prosessit tunnetaan paremmin kuin monen muun merialueen, John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari kertoo.
Matalana, suljettuna ja lajiköyhänä merenä Itämeri reagoi nopeasti myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Itämerellä tehtävää tutkimusta voidaan soveltaa globaalissa skaalassa valtameriin, joissa prosessit ovat hitaampia.
– Meillä on arvokkaita oppeja jaettavana. On todella hienoa, että Huusela tiimeineen auttaa levittämään sanaa merensuojelusta, Porvari kiittelee.
