Tasaisella kalliolle ladottu rakennelma on ollut tunnettu vuodesta 1921, mutta se dokumentoitiin ensimmäisen kerran vasta 1985. Kompassikiveys on keskiaikaisten alusten kompassiruusun mukaisesti tehty kivilatomus. Suomesta on tietoja 24 kivistä ladotusta tai kallioon hakatusta kompassista Itämeren saarilla.
Kirjallisuudessa on esitetty, että ne olisi tarkoitettu osoittamaan kompassisuuntia havaintopaikasta merellä oleviin kohteisiin tai tarkistamaan aluksen kompassin toimintaa. Tällöin kiveys olisi alun perin ladottu kompassin osoittamien suuntien mukaisesti ja jos kiveys olisi pysynyt eheänä, se olisi säilyttänyt rakentamisajankohdan paikallisen magneettisen deklinaation. Suunnistajat tuntevat magneettisen deklinaation suuntavirhettä aiheuttavana erantona.
Peräisin 1600-luvulta?
Deklinaatio muuttuu ajan myötä. Kompassikiveyksen deklinaatio oli mitattaessa 4,1 astetta itään. Tällainen deklinaatio on ollut Saaristomerellä viimeksi vuotta 1650 edeltäneenä aikana.
– Björkön kompassikiveyksestä otettiin kuluneena kesänä drone-kuvia. Vertaamalla niitä vuonna 1987 tehtyyn viivapiirrokseen voitiin todeta, että vain isoimmat kivet olivat pysyneet paikallaan. Tämä herätti kysymyksen, onko mahdollista, että kiveys on peräisin 1600-luvulta. Se edellyttäisi, että sitä olisi aktiivisesti varjeltu ja korjailtu, ja siitä onkin tietoa 1900-luvun alusta, kertoo erikoissuunnittelija Tapani Tuovinen Metsähallituksesta.
Metsähallituksen Rannikon Luontopalvelujen alueella tehtiin tänä vuonna yhteensä 13 arkeologista inventointia 13 luonnonsuojelualueella Helsingistä Vimpeliin. Tämän lisäksi tehtiin lukuisia kohdeinventointeja ja tarkastuksia, joissa dokumentoitiin yhteensä 26 arkeologista kohdetta.
