Kun ihminen taistelee hengestään, hänen on mahdotonta huutaa apua, koska kaikki energia menee siihen, että hengitystiet pysyvät veden pinnalla.

Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta hukkuva ihminen ei fysiologisesti pysty huutamaan apua. Hengityselimet on tarkoitettu hengittämiseen, kun taas puhe on toissijainen tai päällekkäinen toiminto. Hengityksen on toimittava ennen kuin puhuminen onnistuu.

Hukkuva ihminen ei huido apua. Hän levittää vaistomaisesti kädet sivuilleen ja painaa niillä veden pintaa vasten. Painamalla veden pintaa alas, hukkuva yrittää kammeta kehoaan ylöspäin, jotta voisi nostaa suunsa vedestä ja hengittää.

Ensimmäistä Maailman hukkumisten ehkäisyn päivää vietetään 25.7.

YK:n yleiskokous hyväksyi ensimmäisen päätöslauselmansa hukkumisten ehkäisemisestä huhtikuussa 2021. Samalla sunnuntai 25.7. julistettiin maailman hukkumisten ehkäisyn päiväksi. Päätöslauselmassa todetaan, että yksi tutkitusti vaikuttava keino hukkumisten ehkäisemiseksi on uinnin, vesiturvallisuus- ja pelastamistaitojen opetus kouluissa.

Maailmassa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain yli 235 000 ihmistä. Valtaosa hukkumisista tapahtuu matalan ja keskitulon maissa, mutta hukkuminen on edelleen yksi yleisimpiä tapaturmaisia kuolemansyitä kaikkialla maailmassa, myös Suomessa.

– Valitettavasti tilastojen valossa Suomi on lähellä Euroopan kärkeä. Joka vuosi lähes 150 ihmisen perhe, ystävät ja muut läheiset saavat suru-uutisen. Hukkumisten määrä on asukaslukuun suhteutettuna suurempi kuin useimmissa muissa korkean tulotason maissa, sanoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH ry) toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen.

Hukkumisia tapahtuu kaikissa ikäryhmissä, mutta lapset ja ikääntyvät ovat Suomessa erityisiä riskiryhmiä. Hukkuneista yli 80 prosenttia on miehiä. Hukkumisriskiä kasvattavat heikko toimintakyky ja uimataito, perussairaudet, pelastusliivien käyttämättä jättäminen, päihteet, lasten jättäminen valvomatta, sääolosuhteet ja se, ettei tunneta vesiympäristöön liittyviä riskejä.

– Suomen olosuhteissa hyvä uimataito sekä hyvät vesi- ja jääturvallisuustiedot- ja taidot ovat perusedellytys sille, että voimme nauttia vesistöjemme tarjoamista vapaa-ajanvietto- ja liikuntamahdollisuuksista turvallisesti ympäri vuoden, Heinonen painottaa.

Suomessa uinnin ja pelastautumistaitojen opetus on osa kansallista opetussuunnitelmaa, mutta paikalliset erot opetuksen järjestämisessä ovat suuria. SUH vetoaa päättäjiin opetussuunnitelman mukaisen opetuksen mahdollistamiseksi kaikkialla Suomessa.

Näin havaitset hukkuvan henkilön

Vaikka hukkuvan käytös on aina yksilökohtaista, seuraavat merkit saattavat kertoa, että vedessä oleva ihminen tarvitsee apua:

  • Hukkuvan henkilön pää saattaa olla syvällä vedessä, suu vedenpinnan tasolla, joillakin pää voi olla notkahtanut taakse ja suu on auki.
  • Silmät saattavat olla lasittuneet ja tyhjät, henkilöllä on hankaluuksia kohdistaa katsetta tai silmät voivat olla kiinni. Hiukset saattavat olla valuneet otsan ja silmien päälle.
  • Hädässä oleva on pystyasennossa, hän ei käytä jalkojaan.
  • Henkilö hyperventiloi tai haukkoo henkeään.
  • Hukkuva voi yrittää uida tiettyyn suuntaan, liikehdintä on epäkontrolloitua.
  • Hukkuva henkilö voi myös yrittää ponnistella pois vedestä ja on hädin tuskin vedenpinnan yläpuolella.
  • Hukkuva voi näyttää siltä, että hän kiipeää näkymättömiä tikkaita ylöspäin.

Jos joku putoaa veteen ja kaikki näyttää olevan kunnossa, älä ole liian varma. Joskus yleisin merkki hukkumisesta on, että henkilö ei näytä hukkuvan. Hukkuva voi näyttää vain polkevan vettä ja katselevan ylöspäin. Yksi tapa varmistua on kysyä: ”Oletko kunnossa?” Jos hän pystyy vastaamaan, hän todennäköisesti on. Jos hän vain tuijottaa takaisin, sinulla voi olla alle 30 sekuntia aikaa auttaa.

Hukkuvan ihmisen taistelu veden pinnalla kestää 20–60 sekuntia ennen uppoamista, ellei apua saada paikalle.

HRAP - näin pelastat veden varaan joutuneen

H = Hälytä lisäapua jos suinkin mahdollista, ennen kuin aloitat varsinaiset pelastustoimet. Tällä varmistat lisäavun saamisen paikalle.

R = Rauhoitu itse ja Rauhoita pelastettavaa kertomalla hänelle, että apua on tulossa. Se antaa pelastettavalle turvallisuuden tunnetta ja voimia jaksaa vielä vähän aikaa.

A = Etsi apuväline, hae jotain kättä pidempää avuksesi ja turvaksesi, mieluiten jotain kelluttavaa, johon veden varaan joutunut voi tarttua. Jos olosuhteet ovat vaikeat, pyri saamaan apua muilta paikallaolijoilta tai soita 112.

P = Pelasta: lähesty pelastettavaa varoen, mutta ripeästi. Pidä apuväline itsesi ja pelastettavan välissä ja ojenna apuväline pelastettavalle, jos pelastettava on lähellä rantaa. Välineen voi myös heittää hänelle. Auta pelastettava rantaan, tee tarvittavat ensiaputoimenpiteet ja toimita tarvittaessa jatkohoitoon.

Hukkuneen puhallus-painelu-elvytys tulisi aloittaa mahdollisimman pian, tilanteen ja oman kunnon niin salliessa jo vedessä.

Punaisen Ristin verkkosivuilta löytyvät elvytysohjeet, joita on paikallaan harjoitella jo ennen kuin mitään ikävää tapahtuu. Harjoittelun avulla toiminta tositilanteessa on varmempaa.

Kesän surullinen saldo

Kuluvan kesän hukkumistilastot näyttävät synkiltä. Kesäkuussa hukkui 30 ihmistä, mikä on suurin määrä pariin kymmeneen vuoteen. Heinäkuussa hukkumisia on SUH:n seurannan mukaan tapahtunut likimäärin saman verran.

Hukkumisriski kasvaa vedessä ilman valvontaa. Kesän aikana uimavalvojat ja viranomaiset eri puolilla maata ovat vedonneet vanhempia muistamaan perussäännön, jonka mukaan aikuisen tulisi olla lapsen kanssa vedessä käden mitan päässä lapsesta.

Lapset eivät osaa leikin lomassa valvoa toisiaan ja vaaratilanteet syntyvät nopeasti.