Itämeren kalan dioksiinipitoisuudet ovat 2000-luvun aikana pudonneet radikaalisti. Itämeren rehevöityminen ja ravinnekuorman kasvu on suuri ongelma, mutta samaan aikaan Itämeri on myrkyttömämpi kuin vuosikymmeniin.
Itämeren kalan, etenkin silakan, myrkkypitoisuudet ovat pienentyneet radikaalisti viineisten vuosikymmenien aikana, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore tutkimustulos. Radikaali muutos johtuu THL:n mukaan ennen kaikkea kiristyneistä ympäristömääryksistä.
THL:n mukaan Itämereltä pyydetyt silakat sisältävät yhä vähemmän ympäristömyrkyiksi määriteltyjä dioksiineja ja PCB-yhdisteitä. Pitoisuudet ovat pienentyneet jopa 80 prosenttia viimeisten 40 vuoden aikana.
Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden päästöjä on rajoitettu voimakkaasti kansainvälisin sopimuksin ja rajoituksin, mikä näkyy nyt viiveellä mittaustuloksissa. Tilanteen seuraaminen on tärkeää, koska silakka on kaupallisen kalastuksen tärkein kalalaji Suomessa.
Enemmän hyötyä kuin haittaa
Takavuosina viranomaiset halusivat rajoittaa Itämeren kalan syömistä. Viranomaiset olivat huolissaan etenkin rannikon kalastajaperheiden terveydestä, joiden ruokavaliossa Itämeren kalan osuus oli merkittävä.
Nyt THL korostaa, että vaikka Itämeren silakat yhä sisältävät pieniä määriä dioksiineja, ne ovat kuitenkin terveellistä ruokaa. Pienet ja nuoret silakat sisältävät vähemmän ympäristömyrkkyjä, kuin suuret ja vanhat. Nykyään yhä suuremmat ruokasilakat alittavat EU:n kaloille ja kalatuotteille asettamat raja-arvot.
– Ruokaviraston suosituksia noudattaen kotimaista kalaa voi syödä turvallisesti. Kala sisältää terveellisiä rasvahappoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Kalan syöminen ehkäisee muun muassa sydän- ja verisuonitauteja, THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta sanoo.
Silakan vienti helpottuu
Mittaustulokset ovat osa Kalakas- ja Tukala-hankkeita, joissa selvitettiin Selkämeren silakan dioksiini- ja PCB-pitoisuuksia vuosina 2016-2019. Kalakas-hankkeessa myös laadittiin malli, jonka avulla on mahdollista ennustaa pitoisuuksien laskua eri silakan kokoluokissa tästä eteenpäin.
– Tällä hetkellä alle 19-senttinen silakka alittaa EU:n raja-arvot ja vaikuttaa todennäköiseltä, että muutaman vuoden kuluttua myös alle 21-senttinen. Tämä on merkittävä muutos, koska nyt yli 17 sentin mittainen silakka on EU lainsäädännössä dioksiinien takia vientiin kelpaamatonta. Tämä tarkoittaa yli 30:tä prosenttia Selkämeren silakkasaaliista, erikoistutkija Panu Rantakokko kertoo.
Kalakas-tutkimushankkeessa olivat mukana Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL), Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (SYKE) sekä Kemiönsaaressa sijaitseva kalajauhotehdas Ab Salmonfarm Oy. Hanketta rahoitti Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Suomen toimintaohjelma.
