Suorituskykyiset ohjaushyttiveneet ovat rynnineet viime vuosina väkevästi markkinoille. Eturintamassa ovat olleet etenkin täysalumiiniset yhteysveneet (kuten ruotsalaiset Anytec, Arronet ja Viggo) sekä yhteysveneilyn lisäksi myös retkivenekäyttöä painottavat lujitemuovivalmisteiset koppivenetulokkaat (kuten Axopar, Nimbus ja Saxdor).
Ne ovat osaltaan näyttäneet, ettei koppiveneiden tarvitse olla yhtään avoveneitä hitaampia vaan pikemminkin seikkailullisempia. Ohjaushytti antaa suojaa ja mahdollistaa mukavan veneilyn aikaisin keväällä, myöhään syksyllä, tuulessa ja sateessa. Ainakin mielikuvissa elämykselliset ja jännittävät multiaktiviteettiretket jo siintävät silmissä.
Vauhti on syvällä Norjalaisen Hydroliftin geeneissä. Merkin perustaja Egil Ranvig suunnitteli 1980- ja 90-luvuilla menestyneitä kilpaveneitä, ja samalla syntyi sarja suorituskykyisiä huviveneitä. Ranvig myi Hydroliftin vuosituhannen vaihteessa muun muassa Koenigsegg-superauton muotoilijana tunnetuksi tulleelle Bård Ekerille, eikä vauhti ainakaan laantunut: Eker voitti vuonna 2005 avomerikilpaveneilyn maailmanmestaruuden ja 13-metrisen Spirit of Norway -kilpakatin kyljessä komeili kissankokoisin kirjaimin Hydrolift.
Nykymallisto nojaa vahvasti uuteen perämoottoriveneiden X-sarjaan. Se alkaa 22-jalkaisesta pulpettiveneestä ja päättyy 42-jalkaiseen hyttiveneeseen, johon sopii Mercuryn 600-hevosvoimaiset V12-koneet. Kahdeksanmetriset X-26 S ja X-27 SUV rakentuvat samalle, kahdella portaalla varustetulle rungolle. Tämän artikkelin videolla esitellään molemmat. Porraspohjaa voi Hydroliftin tapauksessa pitää itsestään selvyytenä, sillä se on kuulunut Hydrolifteihin jo pitkään ennen kuin siitä tuli viimevuosien kaltainen muoti-ilmiö.
X-27 SUV näyttää kapealta ja korkealta, ja sitä se onkin. Lähtökohta ei ole vauhtiveneelle kaikkein otollisin. Lisäksi kansirakenne on vahvasti toispuoleinen eli painopisteen ja -jakauman kanssa ollaan liikkeellä haastavista lähtökohdista. Ennakkoluulojen huomaa hiipivän puseroon.
Hydrolift X-27 SUV – Sisäänrakennettua suorituskykyä
Koeajovene on varustettu "maltillisesti" 300-hevosvoimaiselle Mercuryn V8-Veradolla. Peruskoneena tarjotaan 250-heppaista, mutta sellaisella Hydroliftia kukaan tuskin ottaa. 300 hevosvoimaa on kahdeksan metrin kokoluokassa melko tavanomainen maksimiteho, mutta Hydroliftin kohdalla se on vasta alku. X-27:n saa myös 450- tai 600-hevosvoimaisena. Maksimiteholla huippunopeus lähentelee 70 solmua.
Tehokkaimpien versioiden poikkeuksellisella suorituskyvyllä Hydrolift alleviivaa ja lunastaa urheiluveneen asemaansa. X-27 SUV on jo mallimerkinnältään merten katumaasturi, mutta ennemmin Porsche Macan kuin Volkswagen Tiguan.
Useimmille X-27 liikkuu ihan riittävän liukkaasti jo 300-hevosvoimaisella koneella, sillä huippunopeus nousee yli 50 solmuun. Saavutus on hyvä, sillä samankokoiset, -painoiset ja -tehoiset kilpailijat jäävät pääsääntöisesti 45 solmun tuntumaan. Kiihtyvyys ei ole erityisen sähäkkää, mutta jos sillä saralla haluaa erottua, korjaantuu tilanne varmasti lisähevosvoimilla.
Pienet, epäkeskon ohjaushytin aiheuttamat ennakkoluulot hiipuvat nopeasti, kun Hydroliftilla säntää Airistolle, jossa vallitsee hyvä testikeli. Aallokko lähentelee metrin korkeutta. Ajo kaikkiin aallonsuuntiin on sujuvaa, oikeastaan sitä sujuvampaa, mitä enemmän vauhtia on. Hyvä rytmi aallokkoajoon löytyy helposti.
Hydroliftin ajo- ja trimmaustuntuma muistuttaa hyvässä mielessä perinteisiä, syvällä V-pohjalla varustettuja veneitä eli keulan korkeutta on helppo hallita moottoritrimmillä ja vene pidetään aallokkoajossa kölillään pienillä, nopeilla ohjausliikkeillä. Toisin kuin monissa pystykeulaisissa nykyveneissä, on X-27:n keularanka perinteisen pitkä ja loiva, ja portaat ovat rungossa melko takana. Näin vesilinjasta muodostuu liukunopeuksilla lyhyt, mikä osaltaan selittää hyvää huippunopeutta. Samalla trimmaustuntuma on porraspohjaveneeksi hyvin selkeä.
Koska pohjan V-kulma on perään saakka syvä (24°), tasoittuu aallokko alle mukavasti, myös kovemmilla nopeuksilla harjalta toiselle loikkiessa. Suorituskyky on hyödynnettävissä huonommassakin kelissä. Balanssi on lähtökohdat huomioiden yllättävänkin hyvä. Trimmitasot tulevat toki tarpeeseen, mutta niiden käyttö ei oitis pilaa trimmikulmaa.
Ohjausliikkeitä X-27 seuraa tarkasti. Tiukoissa kaarroksissa alkukallistus tapahtuu hiukan retkahtaen, mutta sen jälkeen tilanne rauhoittuu. Rungon ja potkurin pito riittävät vauhdikkaisiinkin kaarroksiin.
Rungon optimointi korkeammille nopeuksille näkyy myös kulutuskäyrässä. Liukukynnys on raskas ja laaja, pahimmillaan 8–12 solmun alueella, jolloin kulutus nousee 2,5 litraan meripeninkulmalla. Sujuvaan liukuun X-27 alkaa asettua vasta 20 solmun tuntumassa. Taloudellisin liukunopeusalue alkaa 25 solmusta, jolloin meripeninkulma taittuu 1,4 litralla. Alle 1,5 litrassa kulutus pysyy aina 40 solmun tuntumaan saakka, mikä on hieno saavutus. Huippunopeudellakin kulutus pysyy vielä nippa nappa alle kahdessa litrassa meripeninkulmalla.
Melutaso on inhimillistä kaikilla nopeuksilla. Uppoumanopeuksilla desibelit jäävät alle 60:een ja matkanopeuksilla mukavan selvästi alle 80:een. Huippunopeudelle mitattiin 85 desibelin lukemat.
Hydrolift X-27 SUV – Persoonallisia tilaratkaisuja
Ohjaushyttiveneissä on totuttu siihen, että valintaa tehdään läpi- ja ympärikuljettavien välillä. X-27 ei ole kumpaakaan. Siinä on koko veneen mittainen kulkuväylä paapuurin laidalla ja ohjaushytti on sijoitettu kiinni styyrpuurin laitaan. Sisäänkäynti tapahtuu paapuurin puolella olevan kookkaan liukuoven kautta.
Hytti on mitoitettu viiden matkustajan mukaan ja kalustettu henkilöautomaisesti kahdella erilistuimella ja takapenkillä. Ohjaamon ergonomia on hyvä ja vasemmalla puolella oleva kuskin paikka on kutakuinkin veneen keskilinjalla, mistä sekä veneen ääripäät että ympäristöä on helppo havainnoida. Ripauksen racing-henkeä tuo Mercuryn erillisillä vaihde- ja kaasuvivuilla varustettu Zero Effort -kaukohallintalaite.
Takapenkille mahtuu luontevasti kolme, mutta koska läpikulkua tai toista ovea ei ole, matkustajat kulkevat ulos ja sisään järjestyksessä. Myös apukuski on paikallaan ollessa tehokkaasti motissa.
Paapuurin kulkuväylää kaventaa erikoinen laitaan integroitu ulkopentterimoduuli, johon kuuluu työtaso, pesuallas, roskakori sekä säilytystilaa. Jääkaappi löytyy sisältä, takapenkin alta. Kasvokkain istuttavan oleskelutilan saa muodostettua sekä sisään ohjaushyttiin että ulos taka-avotilaan. Ylimääräistä väljyyttä kummassakaan ei ole. Loikoilutilaa löytyy sekä keulasta että perästä.
Keulan loikoilutason ja tuulilasin edessä olevan ruffin alle on piilotettu makuukajuutta, johon kuljetaan kookkaan kaulaluukun kautta. Se tarkoittaa sitä, ettei keulakajuutan ja ohjaushytin välillä ole suoraan kulkuyhteyttä. Ratkaisu on persoonallinen.
Kajuutta on verhoiltu melko vaatimattomasti, mutta kyllä siellä tarvittaessa kaksi henkeä yönsä viettää. Tärkeämpi ominaisuus lienee kuitenkin vesi-wc, joka koeajoveneessä oli sähkökäyttöinen. Kulku wc-istuimelle ja kajuuttaan ylipäätään on melko työläs.
Kansilla liikkuminen on sen sijaan sujuvampaa. Turkki ja kaikki mahdolliset askeltasot on koeajoveneessä verhottu harmaalla, liukuestokuvioidulla EVA-kumimatolla. Tiikkiä on tarjolla toisena vaihtoehtona.
Vakiovarustein X-27:n hinnat alkavat 210 000 eurosta, mikä on vastaavan kokoisia mutta tavanomaisempia kilpailijoita selvästi enemmän. Esimerkiksi ympärikuljettavan Nimbus C8:n ja läpikuljettavan Nordkapp RS800C:n hinnat alkavat reilusti alle 150 000 eurosta. Samoille hujakoille tullee myös uusi kotimainen Quarken 27 Cabin, jossa on vastaavalla tavalla epäkeskosti sijoitettu ohjaushytti kuin Hydroliftissa.
Mercedes Himalayan -metallivärillä maalattuna ja koeajoveneen kattavilla lisävarusteilla (jo esille tulleiden lisäksi muun muassa sähköinen peräankkurivinssi, keulapotkuri, lämmityslaite, sähkökäyttöinen soft top -kattoluukku ja 12-tuumainen karttaplotteri) X-27 SUV on 230 000 euron peli, mutta asiaan vihkiytyneelle Hydrolift on jokaisen euron arvoinen.
