Uudistuksen tavoitteena on lisätä vesiliikenteen turvallisuutta ja helpottaa veneilijöiden arkea. Nykyisin voimassa oleva laki on lähes 25 vuoden takaa.
Vesiliikenteen sääntöjen osuus laissa on entistä kattavampi ja laissa tulevat käsitellyksi niin väistämissäännöt, edellytykset tähystykseen, vesikulkuneuvojen tekniset vaatimukset kuin toimintaohjeet kanavillekin. Uuteen lakiin on tuotu myös vesiliikennemerkit kuvineen ja selityksineen. Mitään uusia merkittäviä pakkoja uudistus ei tuo mukanaan.
Uuden vesiliikennelain veneilijän kannalta keskeisimmät muutokset ovat:
1) Vesikulkuneuvon päällikkö
1.6.2020 lähtien veneelle pitää nimetä päällikkö, joka ohjaa tai hallitsee vesikulkuneuvoa eli vastaa tosiasiassa vesikulkuneuvon kulusta. Vielä toistaiseksi päällikkyys vaatii fyysistä läsnäoloa vesikulkuneuvossa eli sen ohjaamista tai miehistön johtamista. Epäselvissä tilanteissa päälliköksi katsotaan rekisteriin merkitty vesikulkuneuvon omistaja tai haltija, mikäli hänellä on ollut mahdollisuus puuttua veneen hallintaan.
Päällikön vastuulla on koko venekunnan turvallisuus, joten päällikön on huolehdittava veneen kunnosta ja sen käytössä sopivissa olosuhteissa ja alueilla. Päällikön tehtäviin kuuluu myös veneen varustaminen tarvittavilla varusteilla ja vesikulkuneuvossa olevien henkilöiden riittävä ohjeistaminen turvalliseen vesikulkuneuvossa toimimiseen.
2) Pelastusliivien käyttö
Uuden vesiliikennelain mukaan vesikulkuneuvossa olevilla henkilöillä on oltava kelluntavälineet puettuna sään, aallokon, vesikulkuneuvon kunnon tai muiden olosuhteiden niin edellyttäessä.
3) Merikarttojen käyttö
Mikäli aiottu matka vaatii pituuden tai olosuhteiden takia reittisuunnittelua, tulee vesikulkuneuvon varustukseen kuulua merikarttaviranomaisen julkaisema kartta. Käytännössä se tarkoittaa paperikarttaa, sillä valtaosa karttaplottereissa ja mobiililaitteissa käytettävistä elektronisista kartta-aineistoista ei määräystä täytä.
4) Liikennevirhemaksu
Uuden vesiliikennelain myötä rikesakkojärjestelmä korvautuu liikennevirhemaksulla, jonka suuruus on 70 euroa. Liikennevirhemaksu voidaan määrätä lievistä rikkomuksista kuten vesikulkuneuvon varuste-, kulkuvalo- tai rekisteripuutteista sekä lievästä ylinopeudesta tai aallonmuodostuksesta. Esimerkiksi suuremmat ylinopeudet ja pelastusliivien puuttuminen johtaa edelleen päiväsakkoihin.
5) Vuokraveneiden katsastus
Uuden lain myötä ilman miehistöä vuokrattavat huviveneet vapautuvat vuokraveneiden katsastusvelvoitteista. Jatkossa vuokralle voi tarjota myös vanhempia veneitä, joilta ei edellytetä CE-merkintää. Tavoitteena on kasvattaa vuokraveneiden tarjontaa sekä helpottaa veneen vuokraamista ja siten madaltaa kynnystä veneilyharrastuksen aloittamiseen. Miehitettyä venevuokrausta ja säännöllisessä tai kaupallisessa liikenteessä olevia vuokraveneitä muutokset eivät koske.
6) Kansainvälinen huviveneenkuljettajan lupakirja
Kansainvälisen huvivenekuljettajan lupakirjan alaikäraja alenee 18 vuodesta 16 vuoteen. Muutoksella Suomen lainsäädäntöä yhtenäistetään yleisesti Euroopassa voimassa olevan lainsäädännön kanssa.
Samalla lupakirjan myöntämisperusteet tiukkenevat hieman. Jatkossa käytännön osaaminen pitää todistaa auditoidun koulutusjärjestelmän kurssitodistuksella.
7) Vesikulkuneuvorekisteri
Uuden laki tuo rekisteröitävän vesikulkuneuvon käyttämiseen muutamia täsmennyksiä. Vesikulkuneuvolla on oltava yhteys Suomeen omistajuuden, haltijuuden tai käyttöpaikan kautta. Tällä pyritään estämään Suomen venerekisterin hyväksikäyttöä ulkomailta, rajoittamatta kuitenkaan ulkomaalaisten veneenomistajien veneiden pitoa tai käyttöä Suomessa.
Uusi laki mahdollistaa ulkomaille rekisteröityjen suomalaisomisteisten vesikulkuneuvojen tilapäisen käytön Suomessa. Käytännössä tilapäisellä käytöllä tarkoitetaan yhtä veneilykautta.
Laki helpottaa myös ulkomailta ostettujen veneiden rekisteröintiä ja tuontia, sillä jatkossa veneen voi ajaa tai purjehtia Suomeen ja hoitaa rekisteröinnin 7 vuorokauden kuluessa Suomeen saapumisesta.
8) Vesikulkuneuvot
Uudessa vesiliikennelaissa vesikulkuneuvoiksi luetaan kaikki vesillä liikkumiseen käytettävät kulkuneuvot. Näin ollen esimerkiksi moottorikelkka muuttuu maastoajoneuvosta vesikulkuneuvoksi, kun silla ajetaan vedessä. Aiempi lakimuoto määritti vesikulkuneuvoiksi vain vesillä liikkumiseen tarkoitetut kulkuneuvot.
www.traficom.fi/fi/vesiliikennelaki2020
