Hudö liitettiin vuonna 2018 osaksi Itäisen Suomenlahden kansallispuistoa lukuun ottamatta paria yksityistä tilaa. Saaren keskivaiheilla idän puolella on aivan fantastinen hiekkaniemi niittykasveineen. Niemelle rantautuminen on helppoa pienellä veneellä, mutta matkavenettä ei saa rantaan asti. Yöksi jäädäkseen on varauduttava ankkuroimaan. Rantaan pääsee kumisaappaiden avulla.
Itäisen hiekkaniemen juurella on muutamia isoja kiviä, joihin voi yrittää kiinnittymistä. Tosin kiveltä rantaan pääsy voi olla haastavaa. Hiekkaniemen lähistöllä kasvaa mäntyjä ja maasto on todella helppokulkuista. Mäntyjen lomassa on hienoja telttapaikkoja. Niemen rannalla on itse tehtyjä nuotiopaikkoja ja jonkin verran satunnaisten vierailijoiden jättämää romua. Harmi, sillä muutoin saari on neitseellisen oloinen.
Hiekkaniemestä länteen lahden perukalla on yksityinen tila ja sen vieressä kansallispuistoon kuuluva autiotila, jonka luona laiduntaa lampaita. Tilan pihapiiri on perinneympäristöä eli maanviljelyksen ja karjankasvatuksen myötä syntynyttä puoliavointa aluetta. Pihapiiri on alkanut kasvaa umpeen ja siksi sitä on talkoovoimin kunnostettu, koska tällainen ympäristö on suomessa nykyään harvinaista.
Tilalta lähtee karttaan merkitty kohti länsirantaa kurottuva polku, jonka kuitenkin luonto on ajoittain maastouttanut ohueksi. Toisella rannalla on jäänteet satamasta. Entisaikaan kalastajatilalta on pitänyt päästä liikkeellä säällä kuin säällä ja siksi satamat ovat olleet sekä lännen että idän puolella. Lännen puoli on kovin kivistä, joten veneellä lähestymistä ei voi suositella.
Hudön sisäosa on luonnontilaista metsää ja paikoittain vaikeakulkuista. Täällä luonto on kuitenkin neitseellistä ja hidas kulkija palkitaan hienoilla luontohavainnoilla. Toinen polku tilalta lähtee kaakkoon hiekkaniemen juuressa olevan mäntykankaan suuntaan. Saareen tutustumisessa kannattaa käyttää näitä polkulinjoja vaikka ne ovat jo häviämässä maastoon.
Saarikävely: kivan saarikävelyn voi tehdä kulkemalla rantautumispaikalta hiekkaniemen kärkeen ja takaisin. Sen jälkeen voi suunnata hiekkarantaa pitkin etelän suuntaan ja bongailla ympäröivää kivikkoista merialuetta, joka on lintujen kansoittama. Tänne kannattaa varata kiikarit mukaan. Seuraavaksi voi kääntyä sisemmäksi saareen ja kulkea kohti autiotilaa polkua pitkin. Tilan luota voi palata takaisin veneelle.
Lilla Hudön eteläkulmalla olevan Grytholmenin pohjoislaidalla on myös veneilijälle sopiva yöpymispaikka, mutta vastapäätä on monta mökkiä, joten yksinäistä luonnonrauhaa ei täällä tavoita.
