Suomen ympäristökeskus SYKE koordinoi valtakunnallista sinileväseurantaa ja -tiedotusta vuosittain kesäkuusta syyskuuhun. Seurannan avulla kartoitetaan kokonaiskuva meri- ja järvivesien sinilevätilanteesta. Suomen rotarit ovat tänä keväänä sopineet SYKEn kanssa sinilevätiedon keräämisestä noin sadassa nyt perustettavassa havaintopaikassa.
Havaintopaikkoja on perustettu muun muassa tasavallan presidentin kesäasunnolle Kultarantaan, Utön ja Öron saarille, Loviisaan ja Lauttasaareen.
Kansalaiset voivat osallistua sinilevähavainnointiin Järvi-meriwikin avulla. Se on Suomen vesien oma verkkopalvelu, johon voi perustaa oman havaintopaikan ja ryhtyä seuraamaan muun muassa sinilevätilannetta, pintaveden lämpötilaa ja näkösyvyyttä. Havaintojen tallentaminen Järvi-meriwikiin sujuu Havaintolähetti-verkkosovelluksella. Kesällä 2019 Järvi-meriwikiin saatiin kansalaisilta yhteensä yli 1 200 sinilevähavaintoa.
Ajankohtainen levätilanne näkyy muun muassa uudessa itämeri.fi-palvelussa, jonne tulevat näkyviin myös Havaintolähetin kautta ilmoitetut levähavainnot.
Viime vuosina etenkin Suomenlahden ja Saaristomeren alueen viralliset havaintopaikat ovat vähentyneet, mikä on vaikeuttanut kokonaiskuvan saamista rannikon ja saariston sinilevätilanteesta
Seurantapisteissä tehdään havaintoja säännöllisesti viikoittain kesäkuun alusta syyskuun loppuun. Saatua aineistoa hyödynnetään myös valtakunnallisen sinileväseurannan katsauksissa, joita SYKE julkaisee kesä-elokuun ajan viikoittain torstai-iltapäivisin. Sinileväseurannan päätarkoitus on ympäristön tilan seuranta, mutta siitä hyötyvät myös kaikki vesien käyttäjät, jotka saavat näin ajantasaista tietoa sinilevätilanteesta.
– tehtävät havainnot ovat sekä seurannalle että tutkimukselle tärkeitä. Kansalaiset ilmoittavat herkemmin siitä, jos vesistössä on sinilevää. Havainnot siitä, ettei sinilevää ole, ovat kuitenkin tutkimuksellisesti yhtä tärkeitä, kertoo Suomen merialueiden kasviplanktonseurannasta vastaava erikoistutkija Sirpa Lehtinen SYKEstä.
