Hulevesikaivoihin joutuvan makroroskan eli roskan, joka on halkaisijaltaan yhtä suuri tai suurempi kuin 2,5 cm, laatua ja määrää ei tiettävästi ole aiemmin tutkittu Suomessa. On kuitenkin arvioitu, että hulevesiverkosto on yksi merkittävä makroroskien reitti esimerkiksi mereen, ja tämän hulevesisuodatintutkimuksen tulokset tukevat tätä tietoa entisestään.
Useimmissa hulevesikaivoissa ei ole suodattimia, ja vesi johdetaan niiden kautta puhdistamatta suoraan lähimpään vesistöön, esimerkiksi Turussa keskustassa Aurajokeen. Tulokset huolestuttavat, sillä kahden kuukauden testijakson aikana lähes 80 % löytyneestä roskasta oli muovia. Kaiken kaikkiaan makroroskaksi lukeutuvia roskia kertyi hyvin rajalliseen määrään suodattimia peräti 680 kappaletta.
Kertoimilla
Löydetty makroroskan määrä saattaa kuulostaa pieneltä, mutta suhteessa kaupunkien katukaivojen kokonaislukumäärään se on valtava. Helsingin kaupungin alueella hulevesikaivoja on noin 12 000, Lahdessa noin 10 800 ja Turussa on 20 568 ritiläkaivoa. Tässä tutkimuksessa todistettiin, että jo pelkästään yhteen kaupunkiympäristössä sijaitsevaan hulevesikaivoon voi päätyä kahden kuukauden aikana lähes 200 kappaletta makroroskaa.
Suodattimet asennettiin katukaivoihin, jotka sijaitsevat kaupunkien keskeisillä paikoilla, kuten torilla, satamassa tai Turussa jokirannassa. Suodattimet tyhjennettiin kaksi kertaa kahden kuukauden aikana.
Ihmisten käytös näkyy katukaivoon päätyvässä roskassa
– Yleisin suodattimista löytyvä roskatyyppi oli tupakantumppi, joka lasketaan muovikategoriaan. Tämä seuranta antaa viitteitä siitä, että makroroskaa joutuu kaivoihin ja vesistöihin erityisesti suosituilla ajanviettopaikoilla. Asiaa on tärkeä tutkia, jotta tietoisuus lisääntyisi ja voitaisiin keksiä ratkaisuja roskaantumisongelman ehkäisemiseksi, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n meriasiantuntija Jutta Vuolamo.
Hulevesikaivoihin päätyvien makroroskien määrän ja materiaalin voidaan arvioida riippuvan muun muassa sijainnista, roskapisteiden läheisyydestä, ympäristöstä, säästä sekä ihmisten käyttäytymisestä.
MM-hulinakin ilmeni
Suodattimista löytyvässä roskassa oli havaittavissa ihmistoiminnan vaikutus esimerkiksi vapun sekä jääkiekon MM-kultajuhlan jälkeen.
– Helsingin toinen tutkimuskaivo sijaitsi Havis Amandan patsaan vierellä, jolle juhlivat joukot usein kiipeilevät juhlahumussa kielloista huolimatta. Kultajuhlien aikaan patsas suojattiin yleisöryntäykseltä vanerilevyin, jotka ihmisjoukko kuitenkin kaatoi illan kuluessa. Kaivon suodattimesta löytyikin makrokokoista vaneripuupalaa sekä myös pienempää puusälettä, Vuolamo kertoo.
Hulevesisuodatintutkimus on osa Pidä Saaristo Siistinä ry:n Mahanpuruja muovista -viestintäkampanjaa. Ympäristöministeriö on rahoittanut Mahanpuruja muovista -kampanjaa 74 564 eurolla Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
